Aiemmin tänä vuonna ihastelin uuden yliopiston kirjaston ulkosivua, mielestäni parasta uutta arkkitehtuuria, jota olen nähnyt Helsingissä aikoihin. Mitkähän tahot tässä ovat olleet mukana suunnittelemassa? Nyttemmin olen tutustunut myös kirjaston sisätiloihin. Ensireaktio on ainakin erittäin kliininen ja valkoinen, tätä aikaa edustava. Jotenkin koin olleeni jonkinlaisella avaruusasemalla.
Toistaiseksi olen löytänyt kirjastosta ihania nojatuoleja, joissa oppia. Suosikkipaikkani on ehkä kuitenkin erään kellarikerroksen kaunokirjallisuuden osasto, joka oli osittain pimeänä kun menin paikalle. Hyllyjä oli valtavasti, niitä pääsi itse veivaamaan. Jossakin kulki aavemainen kirjastonhoitaja kärryään työntäen. Löysin etsimäni, nimittäin Nuoren Wertherin kärsimykset Volter Kilven kääntämänä. Ehkä siitä lisää myöhemmin.
Kommentit
Lähetä kommentti