Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan..

Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku minulle, mutta ehkä jollekin sellaiselle, joka ei ole ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia luokkaan liittyvistä asioista lukenut. Lisäksi tuli hieman sellainenkin tunne, että Ruotsissa on tehty vastaava kirja ja tämä on vain meidän suomalaisten versio siitä. Olisin kaivannut kovaa tietoa kertomusten lisäksi. Muutamia kiinnostavia tiedonmurusia kirjasta kuitenkin löytyi. Esimerkiksi se, että Suomessa köyhyysrajana pidetään alle 750 euron nettotuloja, ja vuosien 2003-2007 välillä 100 000 "uutta" ihmistä on pudonnut elämään köyhyyteen. Kirja oli taidettu kirjoittaa aika pian tuon 2007 jälkeen, veikkailisin, että taloudellisen taantuman jälkeen köyhyys on vain lisääntynyt. 

Jo vuosia sitten kiinnostuin Tommi Uschanovin kirjasta Mikä vasemmistoa vaivaa?, mutta sitä en ole vieläkään saanut käsiini. Sen sijaan Uschanovin esiintyminen kirjamessuilla muistutti minua hänen olemassaolostaan ja työstään, ja löysinkin hänen uudemman kirjansa Suuri kaalihuijaus - Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä pohjoismaisesta kirjastosta. Voisin kyllä suositella kirjaa luettavaksi aivan jokaiselle. Nyt en yhtäkkiä tiedäkään mitä sanoisin, vaikka aion kyllä paasata kirjasta paljonkin tulevaisuuden väittelyissä. Ehkä poimin tähän yhteyteen jonkinlaisen lainauksen siitä: 

"Haastatteluaineiston ja siitä tekemiensä analyysien pohjalta Converse esittää, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa mitään selkeää poliittista ideologiaa, eivätkä he yleensä edes halua arvioida mitään sellaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka eivät liity välittömästi ja selkeästi heidän omaan arkielämäänsä yksilöinä. Ei ole tarkkaan ottaen olemassa mitään "yleistä mielipidettä" vaan pikemminkin yleistä mielipiteettömyyttä. Samoin se, mitä on luultu yleisten mielipiteiden tutkimukseksi, onkin mielipiteettömyyden tutkimusta."

Nuo kirjat tulikin lukaistua viikonloppuna. Ehdin jo aloittaa kolmattakin kirjaa, norjalaisjuurisen, mutta amerikkalaistuneen Siri Hustvedtin teosta Kaikki mitä rakastin. Olen aiemmin lukenut Hustvedtin kirjan hänen kummallisista hermosto-oireistaan. Sen nimi on The Shaking Woman or a history of my nerves. Pidin Hustvedtin kerronnasta, siksi kiinnostuin lainaamaan toisenkin hänen kirjoittamansa kirjan. 

En ole lukenut vielä pitkälle, mutta Kaikki mitä rakastin kertoo maalailevasti New Yorkissa elävien taiteilijoiden elämistä ja heidän keskinäisistä suhteistaan. Hustvedtillä on kyllä jokin harvinainen herkkyys, jolla hän kuvailee tapahtumia. Toivoisin, että jokainen löytäisi tällaista herkkyyttä elämäänsä. Elämä on usein täynnä pieniä vivahteita, katseita, makuja ja tuoksuja. Jos vielä jonkun toisen kanssa löytää tällaisen herkkyyden aaltopituuden, niin seuraukset voivat olla suuria ja suurenmoisia. 

"Kun työstit maalausta, katselin käsivarsiasi ja harteitasi ja varsinkin käsiäsi. Halusin että kääntyisit ja tulisit luokseni ja hiertäisit ihoani samalla lailla kuin hiersit maalausta. Halusin että painaisit peukalonjälkesi minuun samalla lailla kuin maalaukseen, ja ajattelin, että sekoaisin, jollet tekisi niin, mutta en minä seonnut, etkä sinä koskettanut minua silloin, et kertaakaan. Et tervehtinyt edes kädestä."