Siirry pääsisältöön

Kasvishampurilaiset


Vaikka hampurilaiset ovat hirveän hyviä, niitä ei tule tehtyä kovin usein, en tiedä miksi. Nyt oli vähän niin kuin ainekset melko valmiina, niin päätettiin ryhtyä toimeen. Hampurilaisissa on se hieno puoli, että niiden sisään voi laittaa luovasti melkein mitä vain. Tässä ylimmässä kuvassa on tuoreet täytteet vielä valmistamattomina: tomaattia kunnollisen paksuina siivuina, ihan maustamatonta tofua, suolakurkkuja ja vieläkin käsittämättömän riittoisaa ja hyvin säilynyttä tammenlehtisalaattia. Nyt käytettiin loppuun tuo satsi. 


Ravintolapäivältä oli nurkissa pyörinyt vielä yksi lantunmöhkäle, joten päätimme tehdä siitä paistettuja lanttukuutioita hieman niin kuin ranskalaisiksi perunoiksi. Tuli muuten hyviä. Mausteiksi tuli ainakin hunajaa, pippuria, ripaus suolaa. Lantun makua ei mielestäni kannata liikaa peittää, kun se on hyvä ja maukas itsessäänkin. 


Mielestäni hamppareissa on tärkeää, että joko sämpylät tai pihvit tehdään itse, nyt kaveri pyöräytti sämpylät. Sekaan tuli myös lantturaastetta, ettei ihan höttöä ole. Älyttömän hyviä, niin kuin tuore leipä aina. 


Tässä sitten hieman kuullotellaan tammenlehtisalaattia ja tomaatin viipaleita, tomaatista pääsi maku hienosti esiin, kun kuullotteli. Tofuakin muuten käänneltiin öljyssä ja lisäiltiin siihen paprikajauhetta. 


Tässä sitten valmis annos, ei mikään maailman esteettisin kuva, mutta halusin kuitenkin laittaa. Täytteiden lisäksi tietenkin väliin ketsuppia ja majoneesia. Hyvää tuli, ainoa mikä ei ollut niin hyvää, oli X-tra -merkkinen colajuoma, olisi luullut, että se oli esimerkiksi aspartaamilla makeutettu, kun oli pahahkoa, mutta ei se mikään kevytversio ollut. Olen monikansallisten jättiyhtiöiden vastustamissyistä hieman vältellyt Coca-colaa, vaikka se vaikeaa onkin, Rainbow-cola on osoittautunut ihan hyväksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi. 


Jälkiruoka oli ehkä erikoisin ruokalajimme tuona päivänä. Näin nimittäin siitä unta etukäteen, ja halusin yrittää sitä toteuttaa. Ihan se ei sellaisenaan toteutunut, mutta hyvää oli ja sinnepäin kuitenkin. Siihen voi laittaa pohjalle kakkutaikinan tyylistä, siis valmista. Me laitoimme pitkopullan viipaleita. 

Pullan palat kostutetaan mehulla, miksei vaikka jollakin hyvällä alkoholilla hieman tiramisun tapaan. Seuraavaan väliin tulee hilloa, meillä kirsikkahilloa. Pakastimesta löytyi myös hilloja, joten niitäkin laitettiin, tosin säästeliäästi. Tulikohan tuohonkin väliin hiukan kermavaahtoa, ja sulatettua suklaata. Unohdin, että sulatettuun suklaaseen kannattaa lisätä hieman esimerkiksi kermaa, jotta se ei jäykisty liikaa. Kermavaahtoa päälle (luomua, vegeversioita ei löytynyt lähikaupasta) ja sulatettu suklaa nyt tuli sivuun, muutenhan se olisi sulattanut kermavaahdon pois. Tällä kertaa taisi tulla ihan taloussuklaata. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...

Vegaanista leivän päälle

Vegaani ja kasvissyöjä miettivät usein, mitä laittaa leivän päälle tästä eteenpäin. Juustolla yritän herkutella aika harvakseltaan, sehän on aikamoinen ilmastotuholainen, sen muuten ymmärtää hyvin viimeistään sitten, kun itse kokeilee tehdä juustoa, kuinka paljon raaka-aineitakin menee sellaiseen pieneen möykkyyn. Esimerkiksi tältä sivulta voi katsoa, että juuston hilijalanjälki on 13 kg CO2ekv. Sitä en heti keksinyt, mitä tuo ekv tässä yhteydessä tarkoittaa. Esimerkiksi soijalla vastaava luku on 1 kg CO2ekv. http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/elintarvikkeiden_hiilijalanjalki/elainperaiset/index.php Kuvassa oleva seesaminsiemenistä tehty tahini on yksi vastaus kysymykseen. Siinä on myös 23 grammaa proteiinia 100 grammassa. Näin kevätaikaan viitsii heittää jo kurkkuakin kyytipojaksi, talvisin suolakurkku on kiva. Muita mieleen tulevia leivänpäällisiä ovat esimerkiksi täysin kasvisperäinen Keiju-levite, sopii siis vegaanille, sekä erilaiset pestot.

Aaton tunnelmaa

Laitoin aiemmin kuvia, mutta olivatkin suurena kauhean hämäriä, joten korvataan ne tällä yhdellä :) Lähetetty Windows Phonesta