Siirry pääsisältöön

Protestanttisesta työetiikasta

"Ilmastoskeptikoiden pitäisi viettää hetki Kiinassa."

Viimeinen osa BBC:n sarjasta Länsimaiden illankoitto (löytyy YLE Areenalta) alkoi lupaavasti protestanttisen työetiikan käsitteen syntymisestä. Sosiologi Max Weber (1864-1920) keksi käsitteen aikoinaan Yhdysvaltain matkallaan. Hän ihmetteli pohjois-amerikkalaisten työintoa ja huomasi lopulta yhteyden protesttanttisessa kirkossa ja työteliäisyydessä. Ihmiset siellä päin eivät ajatelleet tekevänsä työtä työnjohtajilleen vaan jumalalle.

Sen jälkeen harmi kyllä sosiologia ja muut tieteet heitetään ehkä hiukan syrjään ja lähdetään tekemään päätelmiä siitä, että protestanttisuudella ja yhteiskunnan taloudellisella menestyksellä on yhteys. Tuskin asiat aivan näin yksinkertaisesti kulkevat. Aika vähän ohjelmassa otetaan huomioon esimerkiksi sitä, että jos halutaan minkäänlaista maailmanlaajuista tasa-arvoa, niin kulutuksen ja talouden onkin pienennyttävä meillä päin. Lisäksi se on suotuista vielä kestävälle kehityksellekin. Vähemmällä työnteolla ja kuluttamisella voi olla monia positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmiset ovat terveempiä, viettävät enemmän aikaa perheidensä kanssa ja heillä on aikaa jopa kuluttaa enemmän, toivottavasti aineettomiin asioihin. Linkkaan vielä tähän aiemman tekstini tästä aiheesta. Emme ole siis jäämässä jälkeen, vaan olemmekin edellä! :

http://ajatuksienblogi.blogspot.fi/2012/09/lukemisia.html

Ohjelmassa esiin nostettiin länsimaiden kuusi menestystekijää, jotka ovat kuulemma: kilpailu, tiede, demokratia, lääketiede, kuluttajuus ja työetiikka. Ilmeisesti nimenomaan protestanttinen työetiikka, missä työtä tehdään itse jumalalle. En voi olla sanomatta, että oiva resepti ihmisten hiljentämiseen esimerkiksi vieläkin voimissaan olevista luokkaristiriidoista ja monista muista työläistä piinaavista asioista. "Älä valita, teethän työtä sentään itse Jumalalle." Mielestäni ennemmin voitaisiin lähteä katsomaan ongelmia ratkaisukeskeisesti ja ihmisten omista lähtökohdista. Väestötieteen ensimmäisestä kurssista jäi mieleen ainakin se, että parhaat muutokset lähtevät ihmisistä itsestään, ja muutos on hidasta.

http://areena.yle.fi/tv/1536144

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...

Vegaanista leivän päälle

Vegaani ja kasvissyöjä miettivät usein, mitä laittaa leivän päälle tästä eteenpäin. Juustolla yritän herkutella aika harvakseltaan, sehän on aikamoinen ilmastotuholainen, sen muuten ymmärtää hyvin viimeistään sitten, kun itse kokeilee tehdä juustoa, kuinka paljon raaka-aineitakin menee sellaiseen pieneen möykkyyn. Esimerkiksi tältä sivulta voi katsoa, että juuston hilijalanjälki on 13 kg CO2ekv. Sitä en heti keksinyt, mitä tuo ekv tässä yhteydessä tarkoittaa. Esimerkiksi soijalla vastaava luku on 1 kg CO2ekv. http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/elintarvikkeiden_hiilijalanjalki/elainperaiset/index.php Kuvassa oleva seesaminsiemenistä tehty tahini on yksi vastaus kysymykseen. Siinä on myös 23 grammaa proteiinia 100 grammassa. Näin kevätaikaan viitsii heittää jo kurkkuakin kyytipojaksi, talvisin suolakurkku on kiva. Muita mieleen tulevia leivänpäällisiä ovat esimerkiksi täysin kasvisperäinen Keiju-levite, sopii siis vegaanille, sekä erilaiset pestot.

Aaton tunnelmaa

Laitoin aiemmin kuvia, mutta olivatkin suurena kauhean hämäriä, joten korvataan ne tällä yhdellä :) Lähetetty Windows Phonesta