Siirry pääsisältöön

Kun artisti ei saanut mitään


Käytiin eilen katsomassa elokuva Searching for Sugar Man. Samalla päätin, että pyrin aina maksamaan taiteesta ja varsinkin siten, että raha tavoittaisi artistin. Tietenkin olen kuullut paljon huhuja musiikkiteollisuudesta ja siitä, kuinka taiteen tekijä ei usein saa itse tekemästään taiteesta juuri mitään, mutta eilen tämä tunne vahvistui entisestään, suorastaan suutuin. 

Sixto Rodriguez ei saanut myymistään sadoista tuhansista levyistä koskaan mitään itse, mutta musiikkiteollisuus ja sen tekijät saivat. Itse sain elokuvasta vain lisää vahvistusta maailmankuvalleni ja poliittisille pyrkimyksilleni. Aion taistella muun muassa tuollaisten asioiden puolesta. Myös viattomuuden ja mysteerin puolesta tässä ahneessa maailmassa. Suosittelen elokuvaa.


Elokuva: Searching for Sugar Man


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Snellmaninkatu

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...