Siirry pääsisältöön

Euroopassa valmistetut tennarit


On jo pitkään pitänyt hankkia uudet tennarit. Harkitsin erilaisia kierrätysmateriaaleista tehtyjä kenkiä, myös valmistusmaalla oli suuri merkitys. Tietenkin hyvät jalassa ja kestävät saisivat myös olla. Olin ostoksilla Turussa, ainakaan fyysisistä kaupoista ei eko-merkkejä oikein löytynyt.

Nämä sitten löytyivät, merkkiä Ecco. Eccothan ovat tunnetusti aika hyvin suunniteltuja jalkaan, mutta mutta, kaikki muut kyseisessä kaupassa tehdyt Ecco-kengät olivat Thaimaassa tehdyt, nämä ostamani Slovakiassa. Thai-työoloja epäilen, joten tietämättä en mielelläni siellä tehtyä ostaisi.

Toisaaltahan sanotaan, että ostoboikotit eivät kannata, vaan vaikka palautteen antaminen, mutta itse tuon mieluiten suoraan kuluttajana niitä tuotteita, jotka on tehty lähempänä ja joiden tuotanto-oloista voi jotakin tietää. Aasian maista kuitenkin Indonesian asiat ovat viime vuosina parantuneet. Hassuahan on myös se, että monenlaisessa teollisuudessa voi epäillä sitä, että kun työolot parantuvat hiemankin, valmistus siirtyy muualle hintakilpailun ja alhaisimman lainsäädännön perässä, siksi tämänlaisessa kilpailussa ei muutenkaan ole mielestäni juuri tolkkua.

Yhdessä Din Sko -liikkeessä oli paljon kenkiä, joihin valmistusmaata ei oltu edes merkitty, kun sitä kysyin, vastaus oli Kiina. Sanoin, että ei kiitos ja jatkoin matkaani.

Teollisuuden siirtämisestä ja pitämisestä, naapurimme Ruotsihan ei ole tehnyt kuin me ja siirtänyt tai antanut siirtää suurta osaa teollisuudesta muualle, siellä on vielä paljonkin monenlaista perusteollisuutta. Ruotsalaiset hoksasivat aiemmin, että siinähän siirtyy myös työpaikkoja, eivätkä ne takaisin tule. Me olemme olleet ilmeisesti niin hoopoja, että emme tätä ymmärtäneet.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...

Vegaanista leivän päälle

Vegaani ja kasvissyöjä miettivät usein, mitä laittaa leivän päälle tästä eteenpäin. Juustolla yritän herkutella aika harvakseltaan, sehän on aikamoinen ilmastotuholainen, sen muuten ymmärtää hyvin viimeistään sitten, kun itse kokeilee tehdä juustoa, kuinka paljon raaka-aineitakin menee sellaiseen pieneen möykkyyn. Esimerkiksi tältä sivulta voi katsoa, että juuston hilijalanjälki on 13 kg CO2ekv. Sitä en heti keksinyt, mitä tuo ekv tässä yhteydessä tarkoittaa. Esimerkiksi soijalla vastaava luku on 1 kg CO2ekv. http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/elintarvikkeiden_hiilijalanjalki/elainperaiset/index.php Kuvassa oleva seesaminsiemenistä tehty tahini on yksi vastaus kysymykseen. Siinä on myös 23 grammaa proteiinia 100 grammassa. Näin kevätaikaan viitsii heittää jo kurkkuakin kyytipojaksi, talvisin suolakurkku on kiva. Muita mieleen tulevia leivänpäällisiä ovat esimerkiksi täysin kasvisperäinen Keiju-levite, sopii siis vegaanille, sekä erilaiset pestot.

Aaton tunnelmaa

Laitoin aiemmin kuvia, mutta olivatkin suurena kauhean hämäriä, joten korvataan ne tällä yhdellä :) Lähetetty Windows Phonesta