Siirry pääsisältöön

Liian halvat kesäkirjat


Minulla on pahe, kirjakaupat. Vietin päivää ystävän kanssa. Kysyin josko katsoisimme erään kirjakaupan edessä olevaa kirjakoria. Kohta olimme jo sisällä enimmäkseen kierrätettyjä kirjoja myyvässä pienessä liikkeessä. Ystävälleni bongasin kesälukemiseksi iki-ihanan rakkausromaanin, Mika Waltarin Suuren illusionin. Minulle ei ole koskaan selvinnyt miten joku voi kirjoittaa sillä tavoin rakkaudesta vain kaksikymppisenä. Myös tuon aiemmassa tekstissä mainitun Olemisen sietämättömän keveyden sain hänen kirjakassiinsa.

Itse en päässyt lähtemään ilman Waltarin muisteloita, tosin ei hänen itse kirjoittamiaan. Lisäksi otin mukaan muitakin ukkojen kirjoja, Nietzschen Näin puhui Zarathustra ja Freudin Joukkopsykologian. En ole oikein koskaan tiennyt mitä mieltä olisin Freudista, jospa se selviää nyt.

Kirjojen hinta vain sai surulliseksi, nuo kolme yhteensä 14, 50 yhteiseurooppalaista valuuttaa. Se on liian vähän. Kyllä kirjailijoidenkin kannattaisi karttaa kirjabisnestä. Sofi Oksanenhan taitaa kustantaa kirjansa itse.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...

Vegaanista leivän päälle

Vegaani ja kasvissyöjä miettivät usein, mitä laittaa leivän päälle tästä eteenpäin. Juustolla yritän herkutella aika harvakseltaan, sehän on aikamoinen ilmastotuholainen, sen muuten ymmärtää hyvin viimeistään sitten, kun itse kokeilee tehdä juustoa, kuinka paljon raaka-aineitakin menee sellaiseen pieneen möykkyyn. Esimerkiksi tältä sivulta voi katsoa, että juuston hilijalanjälki on 13 kg CO2ekv. Sitä en heti keksinyt, mitä tuo ekv tässä yhteydessä tarkoittaa. Esimerkiksi soijalla vastaava luku on 1 kg CO2ekv. http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/elintarvikkeiden_hiilijalanjalki/elainperaiset/index.php Kuvassa oleva seesaminsiemenistä tehty tahini on yksi vastaus kysymykseen. Siinä on myös 23 grammaa proteiinia 100 grammassa. Näin kevätaikaan viitsii heittää jo kurkkuakin kyytipojaksi, talvisin suolakurkku on kiva. Muita mieleen tulevia leivänpäällisiä ovat esimerkiksi täysin kasvisperäinen Keiju-levite, sopii siis vegaanille, sekä erilaiset pestot.

Aaton tunnelmaa

Laitoin aiemmin kuvia, mutta olivatkin suurena kauhean hämäriä, joten korvataan ne tällä yhdellä :) Lähetetty Windows Phonesta