Siirry pääsisältöön

Nokkosrisotto

Löysin kaverini keittokirjasta ohjeen, jonka nimi oli englanniksi Wilted spinach with rice and dill, eli pinaattia riisin ja tillin kera. Mitä wilted tarkoittaa? Nettisanakirja tarjosi nuupahtanut, mutta en usko, että se pätee tässä kohden. 

Keksin, että tässähän hyvä ohje nokkoselle, laittaa sitä pinaatin sijasta. Ohje on neljälle pääruokana, kuudelle alkuruokana. 

- 675 g hienonnettua nokkosta, muista keittää ensin
- oliiviöljyä
- yksi suuri sipuli 
- puolikkaan sitruunan mehu
- 150 ml vettä (tämä tuntui vähältä määrältä)
- 115 g pitkäjyväistä riisiä (laitoin riisiä myös enemmän)
- 3 ruokalusikallisa tuoretta tilliä, säästä tilliä myös tarjoiluun
- suolaa ja pippuria
- itse lisäsin myös siideriä ja voinokareita, suolaa ja pippuriakin joutui laittamaan aika reilusti, että mausta ei tullut liian olematon 



- kuullota sipuli oliiviöljyssä
- lisää nokkonen, sekoita muutaman minuutin ajan
- lisää sitruunanmehu, mitattu vesi. lisää riisi ja tilli. Kansi päälle, keitä miedolla lämmöllä 10 min tai kunnes riisi on kypsää. lisää vettä jos tarvitsee. 
- itsehän lisäsin myös siideriä ja voinokareita, valkoviinikin varmasti sopisi. 
- koristele tillillä

Valitettavasti kuva unohtui ottaa. Lisukkeena oli salaattia. Ohjehan olisi alkuperäisenä vegaaninen, oma voini ei tainnut olla. 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Snellmaninkatu

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...