Matkalla yksin

Tämä on muuten ensimmäinen virallinen reilireissuni. Teen tämän myös yksin, mikä on jännää. Olin varautunut vaikka mihin hetkiin, mutta yllättävän hyvin on mennyt. En sitten tiedä mitä se minusta kertoo :D Sakut ovat niin ystävällisiä ja sosiaalisia, että sekin auttaa. Täällä oleminen on mutkatonta ja miellyttävää. Etenkin näissä pienemmissä kaupungeissa viihdyn tosi hyvin. Ja kerrankin saa tarkkailla ajan kanssa, ja arvatkaapa onko tarkkailtavaa paljon. Siksi aikakin kulkee nopeasti. Huomaan ymmärtäväni saksaa enemmän kuin luulin, tykkään kuunnella sitä ja nautin kun aivot yrittävät sitä minulle selvittää. Makustelen jo sanojakin. Tänään pieni tyttö jutteli minulle pitkään. Saksaa en ole lukenut, mutta kuullut pienenä paljon. Englantia tunnutaan täällä pitävän jotenkin vähäarvoisena, esim. museoissa saattaa olla info vain saksaksi ja ranskaksi. Tavallaan pidän siitä. Kun matkaa yksin, ehtii myös katsoa omia tunteita ja reaktioita hyvin. Yksi huomio, mikä ei liity tähän, tuntuu, että täällä ollaan vähemmän yksilö- ja ulkonäkökeskeisiä kuin Suomessa.
Lähetetty Windows Phonesta