Siirry pääsisältöön

Venetsia-Milano-Zurich-Hannover-Berlin: vuorokaudessa!

No nyt kun menin takaisin Venetsiaan, niin joutuu paluumatkalla vähän kiirehtimään. Ylin kuva Milanon asemalta, ei ehtinyt edes kurkata ulos, arvatkaa olisinko halunnut. Mutta olin luvannut itselleni ripeää matkatahtia. Luulin et tuo juoma on jääkahvi, mutta se oli ihan hirveää, vanukas, kahvi, suklaakastike, jäähikeitä, yäk! Ja olisinko niin halunnut jäädä myös Como-järvelle, Italia vaan on niin mahtava. Sveitsiä oli kiva katsella junasta, vuoria, luontoa, sinisiä järviä, mutta kaikki vaikutti millilleen säntilliseltä, mikä aina epäilyttää, varmaan vuorien ympäröimänä näkökulma voi kaventua? Zurichin ilta oli kaunis, sielläkin vielä illalla melkein 30, yllätyin. Lähellä Berliiniä näytti jo sitten aivan eriltä. Ja kuinka viileältä tuntui aamulla, ja ihmisillä niin kiire, ihan kuin olisi tullut tulevaisuuteen. Ekat tunnit vietin asemalla, aamupalaa (amppari vei juuston palan ja lensi pois!), matkan suunnittelua, pieniä ostoksia, laukku säilöön, ehostautumista kuten voi, keksin et ostan hiuspuuteria, kun oon kuullut, että se puhdistaisi tukkaa :D Toivoa voi.. Nyt olen ehkä museokortteleissa, saatan tavata Venetsiasta tutun aussin, katsotaan nyt. Illalla tarkoitus hypätä Tukholman junaan, en ole ehtinyt orientoitua matkan loppumiseen! Mutta vielähän sitä on.
Lähetetty Windows Phonesta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...

Vegaanista leivän päälle

Vegaani ja kasvissyöjä miettivät usein, mitä laittaa leivän päälle tästä eteenpäin. Juustolla yritän herkutella aika harvakseltaan, sehän on aikamoinen ilmastotuholainen, sen muuten ymmärtää hyvin viimeistään sitten, kun itse kokeilee tehdä juustoa, kuinka paljon raaka-aineitakin menee sellaiseen pieneen möykkyyn. Esimerkiksi tältä sivulta voi katsoa, että juuston hilijalanjälki on 13 kg CO2ekv. Sitä en heti keksinyt, mitä tuo ekv tässä yhteydessä tarkoittaa. Esimerkiksi soijalla vastaava luku on 1 kg CO2ekv. http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/elintarvikkeiden_hiilijalanjalki/elainperaiset/index.php Kuvassa oleva seesaminsiemenistä tehty tahini on yksi vastaus kysymykseen. Siinä on myös 23 grammaa proteiinia 100 grammassa. Näin kevätaikaan viitsii heittää jo kurkkuakin kyytipojaksi, talvisin suolakurkku on kiva. Muita mieleen tulevia leivänpäällisiä ovat esimerkiksi täysin kasvisperäinen Keiju-levite, sopii siis vegaanille, sekä erilaiset pestot.

Aaton tunnelmaa

Laitoin aiemmin kuvia, mutta olivatkin suurena kauhean hämäriä, joten korvataan ne tällä yhdellä :) Lähetetty Windows Phonesta