Siirry pääsisältöön

Kissoja ja kelloja


Tällaisina päivinä kun joka lihasta särkee eikä voi tehdä mitään, on syytä muistella aurinkoisempia aikoja, kuten hetkeä ei niin kauan sitten Plaza San Marcolla. Tätä kuvaa katsoessa tekisi melkein mieli itkeä ihastuksesta. Niin, ja mikä kissa!


Helsingissä ja Suomessa inhoan sitä, että täällä on visuaalisesti niin epäkoristeellista ja köyhää, vaikkakin luonto usein kompensoi sitä ainakin Helsingin ulkopuolella. Mutta elinympäristö ei aiheuta mitään, mitä vaikkapa Venetsia aiheuttaa, ymmärrän, olen vaativa. Joskus ei vain tiedä, mihin oikein sopisi elämään. 


Joskus haluaisin tietää lisää astronomisista kelloista. Tulenkohan lähtemään keväällä Italiaan pariksi kuukaudeksi, kuten olen kaavaillut? Tai toisaalta kun ajankohta olisi maalis-huhtikuu, pitäisiköhän mennäkin itäreittiä esimerkiksi Kreikkaan ja Turkkiin, junalla tietenkin. Reililippu ei käsittääkseni käy esimerkiksi Ukrainassa ja muualla, mutta eihän sekään estä sitä kautta menemästä ja viettämästä aikaa matkan varrella. 

Jos menisi Helsingistä Tallinnaan laivalla. Kiovassakin voisi pysähtyä. Odessa varhaisessa keväässä. Romania, Bulgaria, Turkki, Kreikka. Takaisin päin Serbia, Kroatia, Unkari, Puola...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Snellmaninkatu

Takahuoneiden huumaa

Takahuoneissa on kyllä jotakin mystistä. Olen mukaana eräässä projektissa, joten tämän näköinen takahuone on tullut nyt tutuksi. Muuten projekti on niin kiireinen, että ei ole kerennyt niin fiilistelemään, mistä itse tykkään. Yhtenä päivänä tulin kuitenkin paikalle aikaisin ensimmäisenä. Hiippailin takahuoneeseen, ja otin pienet nokosetkin. Oli ihana viettää hetki ja aistia tilaa yksin. Tänä syksynä olen jostain syystä kovasti miettinyt Ville Valoa, ja seurannut hänen somekanavaansa, tai hänestä pidettyä, Ville Valo Daily on sen nimi. Jotenkin tuo mies ja hänen lahjakkuutensa on tarjonnut valtavasti inspiraatiota tänä syksynä. Mikä teitä on inspiroinut viime aikoina?