Siirry pääsisältöön

Blogivuosi 2014

Hups heijaa, on jo vuosi 2015. Katsotaan vielä blogivuotta 2014.

Tammikuu

Iloinen muisto on turkkilaisesta aamupalasta. Olen aika laiska järjestämään usein mitään erityistä, mutta joskus on kyllä tosi hauska saada aikaiseksi vaikka jotakin tällaista.



Helmikuu

Viime vuodet ovat olleet myös haaveiden toteuttamista, on kyllä aika kiva fiilis kun joskus pitkään tavoitellut haaveet toteutuvat yksi toisensa jälkeen. Yksi niistä on ollut kunnollisen kameran hankkiminen, seuraava olisi sitten kuvaamisen opettelu :D No, askel kerrallaan.


Maaliskuu 

Tallinnan musiikkiviikko oli oikeasti kiva tapahtuma. Joskus tulevaisuudessa olen miettinyt, että jos kävisi tsekkaamassa vaikka balettia tai muuta tanssia Tallinnassa ja Kumu-museokin kiinnostaisi.. Ainahan voi myös törmätä kuumaan näyttelijään Juhan Ulfsakiin Tallinnan kaduilla, heh heh.



Huhtikuu

Junot Diaz herätti keväällä.


Toukokuu

Ooh.




Kesäkuu

Kokkailtiin esim kasvishampurilaisia, oli ihania.



Heinäkuu

Kesän yksi ikimuistoisimmista illoista liittyy Utöhön, Siellä meren laidalla, pimeässä heinäkuun illassa veneessä, majakan valo ja hurina. Olen romantikko.

Kuvasta tulee mieleen, että pitäisi taas ottaa oikeakin kamera käteen..


Elokuu

Oi kesää, se oli ihana. On mukava ajatella, että hellekeleihin ei välttämättä ole nytkään kuin viitisen kuukautta, ja sitä ennen on vielä upeaa talvea ja valoisaa kevättä, päivähän alkaa pitenemään jo aivan pian. Mielestäni Suomessa kannattaisi ruveta elämään kausiluontoisesti, kesällä niin paljon vapaa-aikaa kuin mahdollista, talvella pitkiä yöunia. Elokuussa tuli kokkailtua esim. täytettyjä tomaatteja, vaikka niistä pikkaisen mauttomia tulikin, pitäisi jatkaa harjoituksia.

Syyskuu

Syyskuu on näyttänyt olevan blogissa innostava kuukausi. Koen Helsingissä asumisen hieman kärsimykselliseksi esimerkiksi siksi, että minulle ihan ehdotonta luontosuhdetta, johon olen tottunut, on vaikea ylläpitää. Haluaisin, että luonto olisi lähellä jo ikkunan ulkopuolella. Omalla asuinalueellani ei ole puun puuta, enkä puistoa luonnoksi omalla mittarilla laskekaan. Täällä kuitenkin nyt toistaiseksi ollaan, joten yritän päästä säännöllisesti ulos sekä Helsingistä että täällä päin jonnekin luontoon, molemmissa olen onnistunut vaihtelevasti, koska toisaalta on rasittavaa olla koko ajan jotenkin liikkeellä. Vuosaaressa oli kiva käydä.


Lokakuu 

Kohokohtia lähimpien kanssa. Sain synttärilahjaksi lupauksen ja liput kivaan illanviettoon, olikin aivan huikaisevaa, vaikka kuvia koko illasta ei olekaan. Ainoa ongelma oli se, että istumapaikat tapahtumassa olivat niin ylhäällä jyrkästi, että olin aluksi aivan paniikissa, mutta kuitenkin upea esitys vei mukanaan, eikä ilta ihan hevillä unohdu. Tällaisiin iltoihin kannattaa panostaa, mikäli vain mahdollisuus on. Tällaisia lisää!


Marraskuu

Vegaanisten kokkailujen kehittämistä. Uskon, että eläimet tulisi suurimmaksi osaksi vapauttaa siitä, että heidät on pakotettu ruoantuotantoon vastoin tahtoaan vangeiksi. Kuitenkin koko-vegaaniudessa on haasteensa, mutta hiljaa hyvä tulee? Leivän päälle on harvinaisemman juuston sijasta ruvennut päätymään esimerkiksi pestoa, valmiinakin saatavaa hummusta, vegaanista Keiju-levitettä, maapähkinävoita (suositellaan erityisesti vegaani-urheilijoille), talvella suolakurkkuja kausituotteena.

Kuitenkin viimeksi tänään olin todella mietteliäänä valitsemassa tuotteita kaupan hyllyltä, kyseessä on joidenkin tuotteiden kohdalla jatkuva ristipaine ja kamppailu, helpoimpia ovat ns. rutiinituotteet, joissa ei ole juuri edes valinnanvaraa, kuten kauramaito, joka sopii paremmin kahvin sekaan soijamaidon sijasta, se ei juoksetu.

Yritän myös vaikuttaa asioihin muualla kuin kokkailussa, mutta sen mitä pystyn, niin tässäkin.


Joulukuu

Muun muassa klassisen baletin tietämyksen syventämistä. Tanssista on ruvennut avautumaan aivan uusia maailmoja ja kehitysmahdollisuuksia.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun luvut

Olipas hyvä viikonloppu lukemisten suhteen. Satuin viikolla Kaisaniemessä sijaitsevaan pohjoismaiseen kirjastoon, mikä kultakaivos! Siellä oli todella mielenkiintoisia elokuvia ja mikä parasta, valtava määrä uusia kirjoja, joiden perässä en yleensä kirjastoissa juokse, sillä ne ovat hyvin suosittuja. Nyt sain napattua kuvassa olevat kirjat ja muistaakseni jonkun neljännenkin sekä kolme elokuvaa. Samalla tulee helpommin tutustuttua omaan tai meitä lähellä olevien kulttuurien tuotteisiin. Tuntuu, että Kanadan matkani ja joidenkin pohdintojeni jälkeen kärsin tällä hetkellä angloamerikkalaisen maailman ähkystä ja yritän korvata sitä jollakin muulla. Toisaalta lainasin silti yhden ainakin osin amerikkalaisen kirjan.. Aloitin Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa - Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Minusta tuntuu, että olen lukenut niin paljon vastaavia kirjoja, että tuo ei ollut mikään varsinainen ahaa-elämysten voittokulku min...

Vegaanista leivän päälle

Vegaani ja kasvissyöjä miettivät usein, mitä laittaa leivän päälle tästä eteenpäin. Juustolla yritän herkutella aika harvakseltaan, sehän on aikamoinen ilmastotuholainen, sen muuten ymmärtää hyvin viimeistään sitten, kun itse kokeilee tehdä juustoa, kuinka paljon raaka-aineitakin menee sellaiseen pieneen möykkyyn. Esimerkiksi tältä sivulta voi katsoa, että juuston hilijalanjälki on 13 kg CO2ekv. Sitä en heti keksinyt, mitä tuo ekv tässä yhteydessä tarkoittaa. Esimerkiksi soijalla vastaava luku on 1 kg CO2ekv. http://www.lisaalihasta.fi/ymparisto/ruoka_kuormittaa/elintarvikkeiden_hiilijalanjalki/elainperaiset/index.php Kuvassa oleva seesaminsiemenistä tehty tahini on yksi vastaus kysymykseen. Siinä on myös 23 grammaa proteiinia 100 grammassa. Näin kevätaikaan viitsii heittää jo kurkkuakin kyytipojaksi, talvisin suolakurkku on kiva. Muita mieleen tulevia leivänpäällisiä ovat esimerkiksi täysin kasvisperäinen Keiju-levite, sopii siis vegaanille, sekä erilaiset pestot.

Aaton tunnelmaa

Laitoin aiemmin kuvia, mutta olivatkin suurena kauhean hämäriä, joten korvataan ne tällä yhdellä :) Lähetetty Windows Phonesta