Siirry pääsisältöön

Ekomatkailua Vilnaan

Sanotaan, että jokaiselle vilnalaiselle on oma kirkko, kyllä niitä onkin tosi paljon. En ole kovin uskonnollinen, mutta tällä reissulla olen piipahtanut jo varmaan ainakin viidessä kirkossa ihan vain olemassa hiljaa. Pääkatedraalissa todistin katolisia menoja, se on kiinnostavaa. Vilna on myös arkkitehtuurin kaupunki.

Kuvat ja teksti ei nyt suostu yhteistyöhön, joten kuvat ensin ja selitykset sitten.

Liettualaiset arvostavat perinteisiä ruokiaan, ja itsekin niistä tykkään, vaikka raskaita ovatkin. Oikeasti kylmä punajuurikeitto on kesän juttu, mutta piti kuitenkin kokeilla.

Vegaaniuteen taipuvana kokee kyllä huonoa omaatuntoa vieraassa ympäristössä, vaikka satuin kerran vegaanipaikkaankin, se oli aika lähellä Pilies-katua.

Vilnassa kiemurtelee parikin jokea, Neriksen toisella puolella on vanha ja toisella uusi kaupunki. Tykkään kyllä kun on paljon puistoja, kukkuloitakin, väljyyttä. Vanhakaupunki on kai suojelukohdekin, niin on kiva, ettei sitä voi miten vain muutella. Vilnan kaupunkikaavassa on jotenkin järkeä ja estetiikallakin on osansa.

Oopperatalo on ehkä vähän neuvostomöhkäle, mutta täällä esimerkiksi baletti on kaikkien juttu, ja ainakin viitisen vuotta sitten lippuja sai alkaen kolmella eurolla. Olisin nytkin mennyt, mutta en jaksanut kolmatta kertaa Pähkinänsärkijää..

Olen reippaat pari vuotta välttänyt ja onnistunut olemaan lentämättä, aiemmin olen lentänyt aivan riittävästi. Syyt liittyvät hiilijalanjäljen pienentämiseen. Nyt keväällä olisi taas yhdet häät kaukana Australiassa, en vielä tiedä siitä.

Nyt tulin kuitenkin laivalla Hki-Tallinna ja yöbussilla Tallinna-Vilna, kun rautatie vielä puuttuu.

Olen aiemmin asunutkin Vilnassa, joten ei sinänsä ole turistipaineita, ihan mukavaa on ollut.





Lähetetty Windows Phonesta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Snellmaninkatu

Takahuoneiden huumaa

Takahuoneissa on kyllä jotakin mystistä. Olen mukaana eräässä projektissa, joten tämän näköinen takahuone on tullut nyt tutuksi. Muuten projekti on niin kiireinen, että ei ole kerennyt niin fiilistelemään, mistä itse tykkään. Yhtenä päivänä tulin kuitenkin paikalle aikaisin ensimmäisenä. Hiippailin takahuoneeseen, ja otin pienet nokosetkin. Oli ihana viettää hetki ja aistia tilaa yksin. Tänä syksynä olen jostain syystä kovasti miettinyt Ville Valoa, ja seurannut hänen somekanavaansa, tai hänestä pidettyä, Ville Valo Daily on sen nimi. Jotenkin tuo mies ja hänen lahjakkuutensa on tarjonnut valtavasti inspiraatiota tänä syksynä. Mikä teitä on inspiroinut viime aikoina?