Kysykää ihmiset ystäviä, kavereita ja tuttujanne katsomaan tanssia. On ihanaa kun vaikka liputkin on hankittu etukäteen, ja on mitä odottaa. Me teimme tanssiystäväni kanssa tanssiesityksestä laajennetun tapaamisen. Ensin kahviteltiin ja rupateltiin, sitten mentiin ostamaan lippuja ja katsomaan esitystä. Lopuksi mentiin vielä smoothielle Jamaica-bariin, iso suositus muuten sillekin!
Tanssija, koreografi ja opettaja Hannaleena Markkanen esiintyi Valtimonteatterissa, sielläkään en ollut koskaan käynyt! Tuntuu hullulta, että en kai ole aiemmin käynyt katsomassa steppiä, joten oli jo aikakin. Nyt kun esityksestä on jo joitakin päiviä, voin pohtia, mitä jäi eniten mieleen.
Teatteri on pienehkö ja intiimi, juuri sellaisiakin rakastan. Lava oli leveähkö, mutta syvyyssuunnassa ei niin syvä. Step-tanssissa tarvittavia lattiamateriaaleja oli aseteltu esitykseen tarvittavasti. Nauhalta kuului aiemmin äänitettyä puhetta ja pohdintoja leikistä. Mieleen jäi esimerkiksi, kun kysyttiin: onko sinun työsi leikkiä? Leikitkö sinä vielä aikuisena?
Useissa kohtaa esitystä koin hyvin voimakkaasti, esimerkiksi kun tanssija paukutti nyrkkejään kohti lattiaa. "Leikki voi olla myös pakoa." Loppuvaiheessa koin erään kohdan hypnoottisena ja elin siinä hyvin vahvasti mukana. Ajattelin, että siinä oli improvisointiakin.
Seuralaiseni mietti myöhemmin, että stepissä pidetään käsiä tasapainon takia kuin sivulla. Sukulaistansseja stepille on jazz. Nauhan lisäksi myös yleisö pääsi mukaan, ja mikäs sen parempaa kun pääsi napsuttelemaan sormiaan ja taputtamaan. Unohtumaton oli erään lapsen innostus näissä kohti.
Kannattaa ehdottomasti tutustua step-tanssiin, vaikka tästä esityksestä ei tietääkseni ole tulossa muita näytöksiä.
Tanssija, koreografi ja opettaja Hannaleena Markkanen esiintyi Valtimonteatterissa, sielläkään en ollut koskaan käynyt! Tuntuu hullulta, että en kai ole aiemmin käynyt katsomassa steppiä, joten oli jo aikakin. Nyt kun esityksestä on jo joitakin päiviä, voin pohtia, mitä jäi eniten mieleen.
Teatteri on pienehkö ja intiimi, juuri sellaisiakin rakastan. Lava oli leveähkö, mutta syvyyssuunnassa ei niin syvä. Step-tanssissa tarvittavia lattiamateriaaleja oli aseteltu esitykseen tarvittavasti. Nauhalta kuului aiemmin äänitettyä puhetta ja pohdintoja leikistä. Mieleen jäi esimerkiksi, kun kysyttiin: onko sinun työsi leikkiä? Leikitkö sinä vielä aikuisena?
Useissa kohtaa esitystä koin hyvin voimakkaasti, esimerkiksi kun tanssija paukutti nyrkkejään kohti lattiaa. "Leikki voi olla myös pakoa." Loppuvaiheessa koin erään kohdan hypnoottisena ja elin siinä hyvin vahvasti mukana. Ajattelin, että siinä oli improvisointiakin.
Seuralaiseni mietti myöhemmin, että stepissä pidetään käsiä tasapainon takia kuin sivulla. Sukulaistansseja stepille on jazz. Nauhan lisäksi myös yleisö pääsi mukaan, ja mikäs sen parempaa kun pääsi napsuttelemaan sormiaan ja taputtamaan. Unohtumaton oli erään lapsen innostus näissä kohti.
Kannattaa ehdottomasti tutustua step-tanssiin, vaikka tästä esityksestä ei tietääkseni ole tulossa muita näytöksiä.
Kommentit
Lähetä kommentti