Kävin tänään hieman juoksujalkaa Pushkinin kotimuseossa. Aamu alkoi kuitenkin, no, paikallisella McDo:lla. Jalkojen lisäksi käytin metroa, se on tosiaan maan alla, syvällä. Kun vihdoin saavuin Pushkinin entisen kotipaikan sisäpihalle, olin jo aika vaikuttunut. Mikä hiljaisuus, lumihiutaleita leijaili. Paikka sijaitsi aika lähellä Talvipalatsia ja pääkatua, pienen jokikanavan varrella. Ajattelin myös, että ei mikään köyhä mies tuo A. Pushkin vaikka vaimon koruja vissiin pitikin joskus laittaa myyntiin. Kuuntelin audio guidea englanniksi, voitteko kuvitella, minun lisäkseni paikassa taisi olla kaksi muuta henkilöä. Plus joka huoneessa paikallinen tätihenkilö, jos täditellä saa, istumassa ikkunalaudalla tuijottamassa runollisesti lumisadetta. Viimeistään runoilijan vaimon huoneeseen saavuttua olin haltioissani, tuskin pystyn sitä sanallistamaan. Vaaleanpunaista, säntillistä, minimalistista, kauniita pikku-esineitä. Jotenkin välittyi, että vaimoa on rakastettu. Runo...