Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2014.
Lähetetty Windows Phonesta

Tom of Finland - Daddy and the Muscle Academy

Olen vieläkin ihan fiiliksissä tästä elokuvasta, jonka myös Rakkautta ja Anarkiaa näytti. En ole aivan varma, onko Youtubessa oleva versio kokonainen, sillä jostain katsoin, että elokuva olisi 70 minuutin mittainen, mutta jotain käsitystä tuostakin varmasti saa. Tänä ummehtuneena aikana elokuva oli raikas tuulahdus jostakin muusta. Kiteytän kuitenkin nyt ajatukseni muutamaan pointtiin: - Onko Tom of Finlandin taidetta jossain tarpeeksi tärkeässä paikassa pysyvästi esillä? Jos ei, niin miksei? Itse kuulin taiteilijasta aikoinaan ensimmäisen kerran ranskalaiselta, jotenkin noloa. - Käsittävätkö suomalaiset, kuinka suuri vaikutus Tom of Finlandilla on ollut jopa maailmanlaajuiseen seksuaaliseen kulttuuriin niin gay- kuin muiltakin osin? Suomalaisten pitäisi osata puhua erinomaisesta taiteestaan muuallekin päin ja olla sopivasti ylpeitä siitä. Varmasti Suomeen saapuvat matkailijatkin olisivat Tom of Finlandin taiteesta kiinnostuneita. Tom of Finland for the win!!

Ei ole tapahtunut mitään erikoista

Lähetetty Windows Phonesta

Vuosaari

Tuli käytyä Vuosaaressakin. Hienoja kuvia olisi saanut vaikka kuinka jos akku ei olisi loppunut. Vain metromatkan päässä ilma oli puhtaampaa, aallot löivät rantakallioon ja keho rentoutui. Tuonne uudestaan vielä syksyllä, lämmintä päälle ja hiekkarannalta merta katselemaan. Vuosaaressa meren horisontti näyttää siltä kun se viivan takaa tippuisi alaspäin. Sieltä ne laivatkin lähtevät Saksan rannikkoa etsimään, purjeveneet lipuvat useimmiten jonnekin lähemmäs. Lähetetty Windows Phonesta

Isadora Duncan

Kesäkurpitsat kukkivat

Pääsee siis ainakin italialaisittain syömään noita kukintoja, niitä voi kuulemma esimerkiksi täyttää ja friteerata. Lähetetty Windows Phonesta

Pissaava poika

Marsipaanilla maanantaihin

Kaupungin paras opiskelupaikka?

On hullua paljastaa piilopaikkojaan, mutta mistäs sitä sitten kirjoittaisi jos ei mitään kertoisi. Hassua miten satuin tänne vasta nyt, ajatuksissa käyminen on ollut jo pidempään. Ajoitus ei olisi voinut olla parempi, sillä täällä jos jossain on aika hiljaista, viime päivinä olen kärsinyt meluisista paikoista, eilisessä kahvilassa tuntui, että jonkun seurueen jäsenet suorastaan huusivat. Ja miksi kaikkien juuri Suomeen saapuneiden amerikkalaisten vaihto-opiskelijoiden pitää olla niin tyypillisen kovaäänisen samanlaisia? Paikka on siis uuden yliopiston pääkirjaston seitsemännen kerroksen näköalaterassi ja myös sisällä oleva lukutila. Kuva on aika huono puhelimella otettu, mutta parempaakaan ei nyt ole. Tuntuu hullulta katsella tuttuja kulmia tästä korkeudesta. Rupesin leikittelemään ajatuksella siitä, kuinka hauskaa olisi jos Helsingin keskusta olisi oikeasti paljon matalammin rakennettu, niinhän se aikoinaan olikin. Mikseipä paikka sopisi mainiosti myös treffeille! Sisäpuolen ko