Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2014.

Tallinnan musiikkiviikko - the story

No niin, yritänpäs kyhäillä jonkunlaisen tarinan tuon Tallinnan musiikkiviikolle tekemämme matkan ympärille. TMW on jokavuotinen tapahtuma, joka keskittyy Baltian ja Pohjoismaiden musiikkiin, tapahtumassa soittaa yhteensä useampi sata bändiä. Olimme paikalla ensimmäistä kertaa, kolmepäiväisen tapahtuman viimeisenä päivänä lauantaina. Aloitimme kierroksemme illansuussa. Ensimmäiseksi kävimme tsekkaamassa Kino Sopruksen antia, mutta se ei kyllä napannut. Siellä taisi soida jonkinlaista ehkä indie rockia, en kyllä ole mikään genretiikeri. Sitten siirryimme hieman alemmaksi kaupungilla Sinilindiin katsomaan hip-hop -puolen juttuja. No sitten kyllä räjähti! Omat videoni taitavat olla sen verran huonolaatuisia, että taidan linkata youtubesta mielenkiintoisten artistien videoja. Suomalainen Graciaskin muuten esiintyi tuolla, mutta ehdimme siirtyä seuraavaan paikkaan ennen hänen esiintymistään, kadulla taisimme kuitenkin törmätä Graciakseen ja hänen jengiinsä. Peep Deep: DVPH:ll

Tallinnan musiikkiviikolta pikapaloja

Pyrin kirjoittamaan lisää myöhemmin, videoitakin on. Positiivinen yllätys! Rapia, punkia ja bassoa kuului tällä kertaa meidän iltaan. Lähetetty Windows Phonesta

Loikka -tanssielokuvafestari alkaa pian

Kuva: Ballerina, dir. Maja Friis http://loikka.fi/

Kirjojen kierrätys on kivaa

Kirjat vain tulevat luokseni. Aluksi suhtauduin Paholainen pukeutuu Pradaan -kirjaan hieman siten, että tämä nyt on jotain hömppää, mutta kirjahan on suoraan kuin monen työelämän alkutaipaleella olevan nuoren naisen kynästä, tuollaisen voisi kirjoittaa Helsingistäkin pienillä lievennyksillä! Sitä paitsi New Yorkin muotieliitin kritiikki on purevaa. Hyvältä vaikuttaa. Liettualaisen Romualdas Granauskasin kirja on erään natiivin mukaan klassikko, jota luetaan kouluissa. Olen asunut Vilnassa, joten kyllä vain kiinnostaa: " Kairene-muori elää yksinäistä elämää mökissään Kalmistonmäellä. Vanha kylä on hävitetty, uusi taajama loskaisine teinee ja töykeine ihmisineen on kilometrien päässä puuttoman maiseman takana. Liettualainen kirjailija Granauskas kuvaa vanhan maaseudun katoamista ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä, alkoholismia, juurettomuutta ja piittaamattomuutta työstä ja ihmisistä." Shapiron kirja taitaa olla uudelta mantereelta. Teksti muuten on ulk

Tallinnan musiikkiviikolle

Jahas, loppuviikosta koittaa pikavisiitti Tallinnan musiikkiviikolle. Siitä lisää myöhemmin. Lähetetty Windows Phonesta

Kirjakasa

Lähetetty Windows Phonesta

Folkia Oulussa

Oulussa ehti piipahtaa konsertissakin katsomassa Pekka Kuusistoa ja Luomu Playersia. Hyvä oli. Mukana soittelemassa oli esimerkiksi Zarkus Poussa ja Anna-Mari Kähärä. Spotifysta löytyy: Pekka Kuusisto and the Luomu Players – Vaiennut viulu (The violin fell silent) (arr. P. Kuusisto): Vaiennut viulu (The violin fell silent) Lähetetty Windows Phonesta

Jään sävyjä

Matkasuunnitelmia

Ei voi mitään, maailma alkaa kutsua. Viime syksynä kun palasin edelliseltä reilireissulta Helsinkiin, kaupunki suorastaan uhkui elämättömyyttä. Päätin, että lähden uudelleen. Ehkä toukokuulla. Rupesin suunnittelemaan reittiä, haluan mennä ensin lahden yli Tallinnaan. Siitä bussilla Baltian maiden läpi. Junaan vasta Puolassa. Itäisempää reittiä kohti Kreikkaa. Ehkä Slovakia, Adrianmeren rantaa pitkin perille. Takaisin voisi nousta Italiaa ylös, läntisempää reittiä Puolaan, lautalla Helsinkiin. Vinkkejä otetaan vastaan, seuraankin voi kokeilla :) Lähetetty Windows Phonesta
Onko tyttö liian pieni vai munkki liian suuri vai ei kumpaakaan? Joka tapauksessa kirjastot ovat mahtavia. Lähetetty Windows Phonesta

Aamu Oulussa

Lähetetty Windows Phonesta

Oulua kohti

Lähetetty Windows Phonesta

Ne on vegaanisia

Eiks ole hyvännäköisiä lämpimiä voileipiä? Niihin tuli ehkä: - ketsuppia - sipulia - soijarouhetta liotettuna ja maustettuna (sattui olemaan valmis satsi jääkaapissa) - kesäkurpitsaa - aurinkokuivattua tomaattia - mausteita - öljyä ehkä

Kasvitieteellisessä puutarhassa

Valtsikan pihalla

Vihdoinkin pääsin kirjastoon. Olin nähnyt minulle aiemmin tuntemattoman Joel Haahtelan vilaukselta Riikka Pulkkisesta kertovassa tv-ohjelmassa. Kiinnostuin hänen tuotannostaan, sillä sitä kuvailtiin unenomaiseksi, yleensä pystyn samaistumaan sellaiseen kun leijuskelen päivistä toisiin. Lumipäiväkirja piti lukea nopeasti loppuun, luin sitä vain parina päivänä. Jotenkin minulle syntyi sellainen kuva, että haluaisin keskustella kirjan kirjoittajan kanssa, takoa hänelle jonkinlaista uskoa. Ainakin minulle välittyi kuva masentuneesta miehestä, kirjan päähenkilöstä. Tuli tunne, ettei päähenkilö oikein pysty kiinnittymään Helsingissä mihinkään, työpaikallaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa hän hoitaa velvollisuutensa ja suorittaa. Toisaalta työ vaikutti hieman liiankin kiireettömältä, väittäisin, että jos oikiksen proffa menee töihin kymmeneksi, hän pysyy toimistolla iltamyöhään. Vaikka ei kai sinänsä mielikuvituksen käyttö ole kiellettyä. Jotenkin ajattelin, että tässä nyt kirjai

Ei ole muokattu